• tammikuu

    20

    2019
Tulevaisuuden kouluaineet

Tulevaisuuden kouluaineet

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi tärkeimmistä kulmakivistä on suomalainen sivistys, jota kannattelevat maamme parhaat ammattilaiset, eli opettajat. Peruskoulumme on ollut pitkään kiistaton menestystarina, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Se on mahdollistanut pitkälle kehittyneen mahdollisuuksien tasa-arvon ja vankistanut kilpailukykyämme.

Suomalaista sivistystä kannattelevat maamme parhaat ammattilaiset, eli opettajat.

Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että suomalaisen koulun menestystarina saa onnistuneen jatko-osan. Siksi meidän tulisi olla kiinnostuneita mitä valmiuksia, tietoja ja osaamista toivomme lastemme oppivan tulevaisuuden koulumaailmassa. Jos tyydymme nykytilanteeseen, on todellisena vaarana, että maailma ajaa meistä ohi pikavauhtia.

Minä väitän, että tulevaisuuden kouluissa pitäisi opettaa enemmän logiikkaa, joka käsittää mm. matematiikan ja matematiikan soveltamisen ohjelmointina. Jos Suomi haluaa menestyä esimerkiksi pelien tekemisen mallimaana, niin matematiikan osaaminen ja soveltamisen on oltava huipputasoa.

Tarvitsemme lisää ilmaisutaidon opettamista, joka parantaisi niin kirjoitus-, vuorovaikutus-, esiintymis- ja kielitaitoja. Yksinään hyvien vuorovaikutustaitojen oppiminen on edellytys sille, että meistä jokainen pärjää työelämässä. Niin ikään luovuuteen kannustaminen on tärkeää, jotta kykenemme ratkaisemaan ongelmia ja sopeutumaan alituiseen muutokseen.

Tulevaisuuden koulussa pitäisi panostaa nykyistä merkittävästi enemmän yhteiskuntaopin sekä historian opetukseen. Oppilaiden taitoja tulisi lisätä opettamalla henkilökohtaista taloudenpitoa, taloustieteen perusteita ja demokratiakasvatusta. Lisäksi oppimisen pitäisi aina tähdätä kriittiseen ajatteluun sekä luotettavan ja epäluotettavan tiedon erottamiseen toisistaan.

Liikuntaa pitäisi olla kouluissa joka päivä.

Liikuntaa pitäisi olla myös joka päivä. Sillä on paitsi suuri merkitys oppimistuloksien paranemiseen, niin myös lasten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kasvulle. On irvokasta, että lapselta saatetaan vaatia jatkuvaa, passiivista tiedon vastaanottamista paikallaan istuen, vaikka oppiminen on aktiivinen tapahtuma. Jopa aikuisten työpaikalla on tiedostettu pitkän istumisen haittapuolet työkykyyn.

Kaiken kaikkiaan peruskoulun läpäisyvaatimuksena tulisi pitää sitä, että nuori suorittaa onnistuneesti luku- ja kirjoitustaitotestin. Sitä tärkeämpää sivistyksen mittaria tuskin voimme tulevaisuuden peruskouluun asettaa.

Janne Heikkinen

Yhteiskuntatieteiden maisteri
Kansanedustajaehdokas (kok.)
Oulu

Jätä kommentti

1 kommentti

  • Riku Kortejärvi
    22.1.2019, 16:03 Vastaa

    Myös ilmastonmuutokseen täytyy pystyä alkamaan valmistautumaan kouluissamme ja opettajien koulutuksessa siihen valmistautuminen on elintärkeää

Viimeisimmät kirjoitukset
Mikko Laakso
Kokoomus