• lokakuu

    9

    2017
Puhe Oulun kutsuntatilaisuudessa 9.10.2017

Puhe Oulun kutsuntatilaisuudessa 9.10.2017

Puhe on pidetty kaupungin tervehdyksenä Oulun kutsuntatilaisuudessa 9.10.2017.

Kunnioitettu sotiemme veteraani, herra eversti, kutsuntalautakunnan jäsenet, hyvät tulevat sotilaat, arvoisat kutsuntatilaisuuden osanottajat.

Olette tänään tilaisuudessa, joka vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteenne. Kutsunta jää varmaan teille hyvin mieleen, sillä onhan se monelle ainutkertainen tapahtuma. Mihin joukko-osastoon haluatte ja mihin pääsette, ratkeaa useimpien kohdalla tänään.

Varusmiesaika on hyvin mieleenpainuva vaihe elämässä. Aina on ollut niin, että asevelvollisuuden jälkeen saunailtojen ja illanviettojen keskustelut kääntyvät jossain vaiheessa armeija-ajan muisteluun.

Valitettavan harvoin kuitenkaan pysähdymme keskustelemaan siitä, että miksi ja keitä varten puolustusvoimat ja yleinen asevelvollisuus on olemassa. Aivan yhtä harvoin kuulee älyllisesti laadukasta pohdintaa siitä, miksi ja keitä varten Suomessa on olemassa peruskoulu tai vastaavia valtiollisia instituutioita. Tartutaan tähän hetkeksi. Siis miksi ja keitä varten puolustusvoimat on olemassa?

Voitte hetken miettiä sitä itse. Palaan tähän kysymykseen vielä myöhemmin.

Alunperin tulin pohtineeksi puolustusvoimien roolia ja yleisen asevelvollisuuden mielekkyyttä tässä samaisessa tilaisuudessa, kun olin teidän kutsunnanalaisten asemassa.

Siihen aikaan puolustusministeri Häkämies totesi Suomen pääasiallisten turvallisuushaasteiden olevan ”Venäjä, Venäjä ja Venäjä”. Ministerin puhe nostatti kotimaisten vastalauseiden myrskyn. Mutta ei ehtinyt kulua vuottakaan tuosta puheesta, kun Venäjä aloitti sodan Georgiaa vastaan. Kuten tuolloinen ulkoministeri Stubb tuoreeltaan totesi, Georgian sota oli käännekohta kansainvälisessä politiikassa ja merkki uudenlaisen voimapolitiikan esiinmarssista.

Georgian sodan aikana suoritin itse varusmiespalveluksen Sodankylän Jääkäriprikaatissa sissijoukoissa. Kriisistä huolimatta siihen aikaan sodan todellinen uhka omana elinaikanani tuntui hyvin kaukaiselta. Ainakin jos vertaan sitä aikaa nykyiseen maailman poliittiseen tilanteeseen.

Elämme oman lyhyen kokemukseni näkökulmasta eriskummallisia aikoja.

Uutisista olemme saaneet lukea viime vuosina, kuinka muun muassa Venäjä valloitti väkivalloin vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia Krimin niemimaan itselleen Ukrainalta. Saman sodan yhteydessä Venäjän tukemat taistelijat räjäyttivät 300 täysin viatonta siviiliä käsittävän matkustajalentokoneen alas. Alasampumisessa kaikki matkustajat kuolivat.

Tällä esimerkillä haluan muistuttaa siitä, että Euroopassa käydään sotaa, joka ei vielä omana varusmiespalveluksessa tuntunut realistiselta.

Tilanteen karmaisevaa luonnetta voi ehkä hahmottaa paremmin, kun ymmärtää, että taistelupaikat ovat maantieteellisesti kilometreissä mitattuna lähempänä Helsinkiä kuin esimerkiksi Ivalo sijaitsee.

Maailmanpoliittista vakautta ei helpota, että Yhdysvaltain presidentiksi on noussut henkilö, joka ei yksiselitteisesti tuomitse tällaisia hirmutekoja, vaan on puheissaan epäilyttävän venäjämielinen. Samanlaista läntiset arvot hylkäävää liikehdintää on valitettavasti nähtävissä Bulgariassa, Moldovassa, Itävallassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa. Puola ja Unkari ovat autoritääristen voimien hallussa olleet jo tovin. Myös Turkki on taantunut muutaman vuosikymmenen positiivisen kehityksen jälkeen diktaattorin valtaan.

Venäjämielisten voimien nouseminen maailmassa ei tietystikään ole yksin uhka eurooppalaisten maiden turvallisuudelle. Oman turvallisuusuhkansa luo myös islamistinen terrorismi ja jihadistinen väkivalta, josta meillä on surullisia esimerkkejä mm. Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Suomen Turussa.

Olen vakuuttunut, että näin laaja-alainen murros eurooppalaisessa turvallisuudessa ei voi olla näkymättä myös rauhaa rakastavassa kotimaassamme. En välttämättä ole ajatuksieni kanssa yksin, jos mediassa esiintyviä tutkijoita on uskominen.

Nimittäin tutkijoiden mukaan Venäjä pyrkii aktiivisesti propagandakoneistollaan määrittelemään sen, miten ja mistä Suomessa keskustellaan. Tämä ns. trolliarmeija-toiminta on systemaattista, koordinoitua ja johdettua toimintaa, jonka palveluksessa työskentelevät ihmiset keskittyvät niin venäjämieliseen some- ja lehtikommentointiin, blogien kirjoittamiseen, kuin hakukoneiden optimointiin.

Toiset tutkijat taas muistuttavat meitä siitä, että tilastojen valossa Suomen ilmatilaa on viime aikoina loukattu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan ruotsalaiset ovat havainneet sukellusveneliikennettä merellä ja päätyneet Gotlannin varustamiseen.

Kolmannet tutkijat taas ovat huolestuneet Venäjän suunnitelmista rakentaa Nord Stream 2 -kaasuputki Itämeren pohjaan ja ydinvoimala tänne Pohjois-Pohjanmaalle.

Neljännet tutkijat taas epäilevät Venäjällä olevan aktiivinen rooli pakolaiskriisin edistäjänä itärajalla.

Voisin jatkaa tätä listaa vielä pitkään. Se ei kuitenkaan ole tässä tilaisuudessa ajallisista syistä mahdollista. Tarkoituksenmukaisempaa on se, että palaamme alussa esittämääni kysymykseen siitä, mihin ja keitä varten puolustusvoimia ja yleistä asevelvollisuutta tarvitaan yhä tänä päivänä?

Oma pohdintani kesti läpi varusmiespalveluksen. Asian kriittinen tarkasteleminen vakuutti minut siitä, että puolustusvoimien ja yleisen asevelvollisuuden tehtävänä on Suomen koskemattomuuden ja länsimaisten arvojen turvaaminen. Ainakin itse olen valmis niiden puolesta taistelemaan silloinkin, kun ne ovat eniten vaarassa sortua. Sen puolesta myös vannoin sotilasvalani, kuten tekin tulette tekemään aikanaan.

Hyvät kutsunnan alaiset nuoret,

Olen edellä pyrkinyt muistuttamaan, ettei kansallista turvallisuutta tule koskaan ottaa annettuna tai perustaa toiveajatteluun. Sen eteen on tehtävä yhdessä töitä ja uhrauksia niin arkielämässä kuin valtakunnan päätöksenteossa. Aivan kuten menneet sukupolvet ovat tehneet uhrauksia, jotta me saisimme syntyä itsenäiseen Suomeen eläen turvassa keskittyen yhteiskuntamme, perheemme ja itsemme kehittämiseen.

Näillä sanoilla haluan teitä rohkaista pohtimaan omaa suhtautumista varusmiespalvelukseen ja toivottaa antoisaa kutsuntapäivää!

Jätä kommentti

1 kommentti

  • Leena Heikkinen
    9.10.2017, 16:01 Vastaa

    Vanha täti-ihminen täällä kommentoi:
    Asiallinen ja ihan hyvä puhe. Näin lukemalla (kuulematta) monet lauserakenteet, sananvalinnat, ilmaisut vaikuttivat hiukan kömpelöiltä,. Jos olisi mahdollista, merkkaisin tekstiin -punakynällä kuin opettaja – sanajärjestyksiä ja -muotoja, joita kannattaisi petrata. Toisaalta, kuulijakuntansi oli myös nuoria, joten kielenkäyttösi tuskin heitä häiritsi :)
    Hyvää jatkoa poliittiselle urallesi toivoen
    Leena Heikkinen

Mikko Laakso
Kokoomus